Nyt aluksi, miettikää kunnolla toi ikäraja. Kiitos.

Jeps. Tämmöstä shottia olen nyt kaks päivää kirjoittanut, ja nyt siirsin koneelle. Evästyksenä, teksti on siis pelkän puheen kautta kerrottua, jokainen lukija saa itse kuvitella eteensä mitä milloinkin tapahtuu... Virheitä voi olla, mun väsyneet silmäni eivät pahemmin jaksaneet niitä tarkistella, vaikka aika paljon löysivätkin. Mut päästän teidät nyt lukemaan, mitä Kaulitzin kaksosille tapahtui eräänä hotelliyönä.

Ihan omaa sepustustani siis on, en omista henkilöitä, vain juoni on omani. Älkäähän sitten saako kauheita sairauskohtauksia, koska en ajatellut maksaa hoitojanne vaikka kuinka haastaisitte käräjille asiasta. Ja taas ihan nuoremmille ei välttämättä sovi, kielenkäyttö melkoisen sopimatonta ja teksti menee aika lailla yli. (Ja mie kun olen neljätoista... Äiti parka, jos se sais lukee tän.)

 

 

 

 

“Voi hemmetti.”

“Eikö ne oikeesti keksiny mitään muuta? Ettei siellä ny olis yhtään muita huoneita vapaana?”

“No ei. Vittu mä mihinkään tämmöiseen suostun.”

“No älä. Onpahan ainakin mulla tilaa.”

“Joo vitussa on.”

“Oli miten oli, mää meen nyt nukkuun. Mee sä jonnekin vessaan vaikka jos et muuten kestä.”

“Joo paskat mä jossain vessassa nukun. Käyn peseen meikit.”

“Käy vaan. Mä en kyl edelleenkään tajua mitä sä meikeillä teet. Oot sä nätti ilmankin.”

“No kiitos kohteliaisuudesta.”

“Se oli kyllä ivaa.”

“Joojoo, kyl mä sen tiän.”

 

***

 

“Hei et oikeesti. Tom, voi taivas. Mä en suostu tommoseen.

“Paras ny suostua. Ku ei kerran ees ilmastointi täs paikas pelaa, nii sit nukutaan pelkillä kalsareilla.”

“No voisit sä edes sit edes laittaa sellaset, ettei kaikki paikat näytä tursuuvan ulos?”

“Pelkääkö pikkunen nähä mut tämmösenä? Onko mulla niin paljon parempi varustus, ettet uskalla olla samassa tilassa mun kaa?”

“Pää kii, vitu idiootti. Mua ei vaan oikeen kiinnosta se, et sä kuitenkin hinkkaat ittees mua vasten koko yön.”

“Ai semmosta sä haluat? No saamas sit pitää.”

“Hyi vittu! Pysy ny saatana kaukana, hyi helevetti.”

“Älä ny rutise siinä, täs on metri väliä. Enkä mä mitään sua raiskaamassa ole. Eihän sulla ees ole mitään muotoja, joita ois kiva käsitellä.”

“Yäk, älä. Mä oksennan ihan justiinsa…”

 

***

 

“Voisitko sä nyt hemmetti pysyy sillä omalla puolellas? Mua ei oikeesti kiinnosta toi sun kihnuttaminen.”

“Ei vittu Bill, oikeesti. Sä oot ruikuttanu koko illan. Ei se mun vika oo, jos hotelli tunaroi. Ja oo nyt sentäs onnellinen, et täs oon mä eikä Georg.”

“No mieluummin ny joku Georg ku sä.”

“Sä oikeesti nukkuisit sen kanssa?”

“No se ny sentään pysyis omalla puolellaan.”

“Voi vittu… Ole jo hiljaa. Työnnä pääs sinne tyynyyn ja pidä turpas kii. Äläkä potki siinä.”

“Voisit itte ottaa sen polves pois mun perseestä. Sunhan piti pysyy erossa musta.”

“Se ei ees oo polvi, se on kantapää.”

“Ota se silti pois.”

“No odota ny, mä katon ton kellon soittamaan oikeeseen aikaan.”

“Voi vittu.”

“Sun vittus mahtaisi muuten olla aika nätti jos sulla oli sellanen.”

“Ei luoja… Lopeta oikeesti. Eikö sulla mitään muuta mielessäs oo?”

“Sun kiusaaminen tietty.”

“No justiinsa.”

 

***

 

“Hyi vittu.”

“Mmh… Mitä halvattua sä resoot siinä? Bill, älä pyöri, pysy paikoillas.”

“Hyi helvetti… Oikeesti, mä en kestä.”

“No mikä ny?”

“No se.”

“Mikä se?”

“No se uni. Mä näin sen taas.”

“Voi paska… Mitä sä nyt haluut sit?”

“Puhu. Tee ihan mitä vaan, mua pyörryttää.”

“Voi… No oke, mä puhun. Mut sit kans alat nukkuun, mua väsyttää.”

“Ymh.”

“Bill, ootsä okei?”

“Mä oikeesti pyörryn kohta.”

“Mitä? Sä mumiset niin etten saa kunnolla selvää.”

“Mä sanoin et -”

“Bill? Voi paska, älä ny viitti. Voi vittu… Bill, herää ny. Bill, mä olen tässä, mä en ole tippunu sinne rotkoon tai posahtanut veriseksi palloksi kalliota päin. Mä olen täysin kunnossa. Koitatko nyt heräillä? Bill, vauhtia. Et nyt sit valita, mun on pakko lyödä.”

“Mmh… Auh! Älä lyö tolleen.”

“Se oli läpsäsy, mun piti saada sut hereille.”

“Tääl on kylmä.”

“Ja se liittyy asiaan..?”

“Mä jäädyn.”

“Älä ny valita, täällähän on kuuma… Voi taivas, sähän oot ku jäätä!”

“Sun sormes on kuumat.”

“Oota, ota toi peitto tosta… Lämpeneekö yhtään?”

“Ei, mulla on edelleen kylmä.”

“Sattuuks sua mihinkään? Meinaan ku ei tääl kyl mikään kylmä oo.”

“Päähän, vähän. Mut ei se haittaa, kylmyys enemmän.”

“Hei, jos mä koitan lämmittää sua. Tuu tänne, mä voin koittaa jos tästä on mitään apua.”

“Ai hemmetti sä oot kuuma.”

“Mä koitan olla kuvittelematta tota toisella tavalla.”

“Joo, ja mä koitan kans kuvitella toisella tavalla sen et sulla seisoo.”

“Häh? Ei kyl tasan… Vittu.”

“Ei se kyl ihme oo et seisoo, kun koko ajan vittuilet.”

“Syö pääs, mä koitan lämmittää sua.”

“Raiskaamiselta tää enemmän alkaa vaikuttaa.”

“Joo mää nussinkin sut tästä heti. Anna jo olla.”

“Okei, mut koita nyt rauhottaa se.”

“Pidä nyt vaan se pääs.”

 

***

 

“Tom.”

“No mitä?”

“Sä oot lämmin.”

“Onks sul pää pehmenny vai mikä on vialla?”

“Saattaa olla. Mun on mukava olla tässä.”

“Ai.”

“Sä hämmennyit.”

“Öh, joo. Sä vaan tunnut taantuvan koko ajan nuoremmaks.”

“Niin kait sitte. Musta tuntuu et oltais taas kersoja.”

“Sä ainaki vaikutat siltä.”

“Hmm.”

“Mitä sä nyt yniset?”

“Huomaatko sä tässä mitään outoa?”

“Mitä sä meinaat?”

“No siis kato nyt vähän.”

“Niin, mikä on?”

“Sä puristat mua ku hullu. Pelkäätkö sä et mä katoan?”

“Tota…”

“Pelkäät.”

“Mistä sä niin päättelet?”

“Sun silmistä. Sä katsot mua niinku sillon, ku makasin sairaalassa kurkkuleikkauksen jälkeen.”

“Ai jaa.”

“Nii pelkäätsä?”

“Hm.”

“Vastaisit nyyyyt…”

“Älä rutise. Okei, joo. Sä näytät kuolleelta.”

“Mua pelottaa edelleen.”

“Tyhmä, mähän oon tässä.”

“Mut sä voit kadota.”

“Enkä voi. Mä lupaan etten katoa.”

“Etsä voi pitää tota.”

“Bill, nyt kuuntelet. Mä en katoa tästä, en koskaan. Me ollaan yhessä, mä en jätä sua koskaan. Kun me joskus lähdetään täältä, me mennään yhdessä, sataprosenttisen varmasti.”

“Lupaatko?”

“Lupaan.”

“Okei. Nyt mä oon tyytyväinen.”

“Ok. Vieläkö on kylmä?”

“Vähän. Mut kyl mä pärjään.”

“Mä pysyn hereillä kunnes nukahat.”

“Ei sun tarvii. Mee nukkuun, mäkin nukahan paremmin kun sä olet rauhassa.”

“Mä olen rauhassa.”

“Ole sitten.”

“Miks sä noin mua rutistat?”

“Mä haluun tuntea sut kunnolla.”

“Aha. No mikä ny noin naurattaa?”

“Ei mikään.”

“Bill, kerro.”

“Enkä.”

“Kerro.”

“En. Hei, ai vittu! Lopeta, mä en tykkää tosta!”

“Kerro tai mä kutitan sua loppuyön. Ja se on pitkä aika, nyt on vasta vartin yli kaks.”

“Hemmetin mulkku.”

“Mitä mä kuulenkaan?”

“Eih! Au, Tom, lopeta!”

“Vastaa mulle.”

“No oke, kuhan lopetat nyt.”

“No?”

“Tom.”

“Niin?”

“Sulla seisoo taas.”

“Voi helevetin perse.”

 

***

 

“Bill, nukutsä vielä?”

“Joo.”

“Aattelin vaan, kun sä kuristat mua.”

“Sun kaulas on lämmin.”

“Voi ollaki, mut jos avaisit ne silmäs voisit ehkä nähä, kuinka mä tukehun.”

“Tyhmä.”

“Kiitos.”

“Kuristinko mä sua oikeesti?”

“Et sä ny niin lujaa, ei tarvitte kuulostaa noin surkeelta.”

“Sori.”

“Anna olla vaan. Voisitko sä ottaa jalkas pois mun reideltä? Siinä ei kierrä veri kohta.”

“Mähän sanoin, ettei me voida nukkua yötä samassa sängyssä. Ja nytki on vasta kolme, et jooh…”

“Joo ei.”

“Oonko mä susta niin kiihottava?”

“Häh?”

“Noku sulla seiso koko ajan.”

“En vastaa.”

“Kerro ny.”

“En vastaa.”

“Hei, me ollaan veljiä. Ei siin mitään häpeemistä oo, jos sä reagoit muhun noin.”

“Älä jaksa.”

“Eli olen.”

“En mä niin sanonu.”

“Mä tiedän sen. Mut mä nään sun naamas.”

“Noin pieneksi sä olet raivostuttava.”

“Mä oon sua pidempi.”

“Mä tarkoitin ikää.”

“Kymmenen minuuttia ei vaikuta niin paljoo.”

“Älä viitti, sen näkee selkeesti.”

“Vai niin.”

“Bill, miks sä tuijotat mua?”

“Sulla on sänki.”

“Onko se nyt noin ihme?”

“Ei. Mutku se sopii sulle.”

“Haluutsä et mä alan kulkee parta leuassa kaikkialla? Keikoillakin leuka ruskeena ja karvasena?”

“Eeiii, mut siis… Äh, ei sulle voi selittää mitään.”

“Pikkunen ei osaa selittää.”

“Ole hiljaa.”

“Pikku-Billiä kiukuttaa…”

“Mä tongin silmät ulos sun päästä.”

“Ja pilaat kyntes vai?”

“Vittu sä oot tyhmä.”

“No voi kiitos.”

“Älä virnistele noin.”

“Pelottaaks se sua vai?”

“Sä näytät siltä et raiskaat mut kohta.”

“Aah. Vai että sellaista sä haluat.”

“Tom, lopeta. Hei, nyt saatana se käsi pois mun perseestä!”

“Mä raiskaan sut nyt.”

“Mä lyön sua.”

“Sulla on huono sihti. Ai taivas Bill, toi on kyllä jalka eikä käsi.”

“Pidät sää bilsantuntia vai?”

“Joo. Menet nyt siihen makuulles niin katotaan mitä opit homoraiskauksesta.”

“Meinaat raiskata pikkuveljes vai?”

“Katotaan.”

“Mä otan kameran ja kuvaan tän äitille. Se ampuu sut.”

“Se on ilonen kun näkee miten mä toimin luonnossa.”

“Ajattelitko sä olenkaan, minkälaiset henkiset traumat sä aiheutat mulle?”

“Joo. Sit sä pyssyt loppuelämäs hiljaa.”

“Jee. Nyt vittu oikeesti pois mun päältä.”

“Eiku mä raiskaan sut nyt.”

“Sulta menee miehuus jos yrität.”

“Meinaat potkasta mua vai?”

“Niin monta kertaa ettei sua enää huvita kattoo mua.”

“Joopa joo. Sun vatsas on valkonen.”

“Yleensäkin. Sunpas onkin ruskea.”

“Ruskettunut. Sun on valkonen.”

“Sä oot uinu paskassa.”

“Ooh. Sun päälläs istuu paskakasa.”

“Harvinaisen terävä huomio.”

“Bill kuule.”

“Ngn.”

“Hieno ääni. Mut ei se mun asiani ollu. Ku se etten mä näköjään oo ainoo jolla seisoo vähän väliä.”

“Ei oo totta.”

“On se. Sulla seisoo aika pahasti.”

“Vittu mä tapan sut.”

“Sulla oikeesti pitäs olla vittu nii sussa ois ees jotakin hauskaa.”

“No voi jee.”

“Kiskonko mä sulta housut pois?”

“Joo tietty. Vitussa kiskot, mä potkasen sulta vehkeet tohjoks.”

“Mä sitten rakastan sua tollasena.”

“Rakasta yksinäs.”

“Höh.”

 

***

 

“Kultaa…”

“Voi vittu Tom. Sä et saa mua ulos täältä, usko jo.”

“Onks sulla menkat ku sä noin kiukkuat heti aamukuudelta?”

“Ei, kun täällä sä et voi raiskata mua.”

“Vessa onkin otollinen paikka raiskaukseen.”

“Mä hukutan itteni tänne kohta.”

“Mä haluun nähä sun naamas.”

“Mikäs siinä ny on?”

“Sä oot sulonen kiukkusena.”

“Mä puren sun kaulas katki.”

“Oih, onko mun pikku-Billistä tullu vampyyri?”

“Vaikka sitten niin.”

“Tuu pureen mua.”

“Ei jaksa.”

“Kilttiii…”

“En.”

“Mä murran sen oven.”

“Haluut sitte välttämättä maksaa sen?”

“Toki. Pois alta, mä tuun nyt.”

“Joo varm- Tom! Et ny vitussa pasko sitä ovee!”

“Avaappa se sitten.”

“Kiristäjä.”

“Avaa vaan.”

“Mee pois ovelta.”

“Et sä mua karkuun pääse vaikka mitä koittaisit.”

“Hyppään sit vaikka ikkunasta ulos. Mut pois siitä ovelta, mä en pääse ulos.”

“Joo sähän oot niin läski ettet mahu ovesta.”

“Liha vaan tursuaa. Mä tuun nyt. Et sitte - Hei! Vittu irti musta!”

“Mä päätin ettet sä osaa kävellä.”

“Hiton idiootti. Laske mut alas!”

“Ei jaksa. Ja mun pitää reenata vähän.”

“No hommaa sitte painot äläkä käytä mua!”

“Sä olet niin sulonen kirkuessasi.”

“Haluutsä mustan silmän?”

“Sun antaman voisin halutakin.”

“Täältä pesee.”

“Bill pieni, mähän sanoin et sun sihtis on paska.”

“No kai ku sä otat ranteesta kiinni.”

“Ettet sä satuta ittees mun ohimoon.”

“Ei vittu oikeesti, lopeta jo.”

“Sun hiukses sojottaa hienosti. Kato, niitä voi vielä sotkeekin vaikka nääin…”

“Helvetti jätät mun pään rauhaan!”

“Enks mää muuten kanna sua aika hyvin vaan yhellä kädellä?”

“No et. Mä haluun alas.”

“Saanko suukon jos päästän?”

“Potkun persauksiin ja sukupuolenvaihosleikkauksen.”

“Oi, onpa kivaa. Mä voisin nyt vaikka pudottaa sut parvekkeelta.”

“Tee se, mä pyydän.”

“Sä oot liian sulonen siihen.”

“Voi helevetin paska.”

“Mä pesen sun suus kohta saippualla.”

“Vittu oo hiljaa. Minkä saatanan vuoks sun pitää kiusata mua koko ajan?”

“Mä en näe sun sulosta kiukkuas muuten.”

“Syö paskaa.”

“Ongitko mulle pöntöstä?”

“Joo.”

 

“Bill.”

“No mikä ny?”

“Jospa puettais päälle.”

“No luojan kiitos.”

“Mä haluun valita sun vaatteet.”

“Et vitussa.”

“Joko mä valkkaan ne tai sit me ei pueta ollenkaan, ollaan koko päivä tällä lailla.”

“Sä oot ihan vitun tyhmä idiootti.”

“Mäki rakastan sua.”

“Valkkaa nyt vaan ne vaatteet.”

 

***

 

“Eihän ne nyt niin pahat ollukkaan sit. Mä nään sen sun naamasta.”

“Okei, nää on ihan kivat.”

“Palkkaa mut stailaajakses.”

“Vitussa. Eksä meinaa pukee mitään?”

“Eiku mä juoksen sun rinnalla kalsareissa koko päivän.”

“Mä pyydän Gustavia istuun sun päälle.”

“Ei se uskalla, ku se pelkää liiskaavansa mut. Pitää mua niin hentoluisena.”

“Se sen pitääkin tehä.”

“Sulla on kauniit suunnitelmat mun varalle.”

“Tietty on.”

“Vietettäiskö tää päivä täällä kahestaan? Tiätkö, koko päivän katotaan toistemme naamoja.”

“Vedä nyt helvetti ne housut jalkaas.”

“Sä puhut niin kauniisti.”

“Monellakohan kielellä mun pitäis kiittää sua tosta?”

“Kahellatuhannella.”

“Tack.”

“Tuhatyheksänsataayheksänkymmentäyheksän jäljellä.”

“Munapää.”

”Edelleen tuhatyheksänsataayheksänkymmentäyheksän jäljellä.

“Vitut mä sun numeroistas.”

“Sun silmäs on harvinaisen vihaiset.”

“Onkohan siihen syytä?”

“Eipä juuri, velikulta.”

“Ota ne kätes pois mun kaulalta ennen kuin mää puren.”

“Olet sä vaan niin rakas.”

“Mä oksennan kohta.”

“Muista hengittää, etten mä pääse antamaan sulle suusta suuhun -elvytystä.”

“Mä alan itkeen.”

“Älä ny sentään.”

“Mä meen Georgin luo.”

“Milläs aiot mennä?”

“Ihan omia jalkojani ajattelin.”

“Älä rasita niitä.”

“Sä kerjäät turpaas.”

“Niin.”

“Mä en jaksa sua.”

“Hyppää vaikka sit järveen.”

“Vois.”

 

***

 

“Bill hei.”

“No mikä?”

“Älä kuulosta noin kiukkuselta.”

“Mä en kuulosta, mä olen kiukkunen.”

“Tuu tänne.”

“Tom, en. Mua ei nyt huvita.”

“Älä sit. Mä tuun hakeen sut.”

“Et vit- Saatana ne käpälät irti musta!”

“En mä tee sulle mitään, ei sun tarvii rimpuilla noin.”

“Tom, mä en jaksa. Etsä yhtään tajua, miltä tää oikeesti tuntuu musta?”

“Anna mun puhua.”

“Päästä mut.”

“Kuuntelet ensin.”

“Minuutti aikaa.”

“Hei Bill, älä.”

“Viisyheksän, viiskaheksan...”

“Okeiokei. Rauhassa vaan. Bill, mä olen pahoillani. Mä menin liian pitkälle. Mun ei olis pitäny kiusata sua näin. Mä en missään nimessä tarkottanu loukata sua, enkä mä halua et sä kiukuttelet. Vaikka sulla on syytä siihen.”

“Pyydätkö sä anteeks?”

“Ainaki yritän.”

“No kiitos.”

“Mä oon pahoillani.”

“Mä tiedän, anna olla. Mä vaan tunnen oloni ahdistuneeks edelleen.”

“Meenkö mä pois?”

“Älä. Mä en haluu olla yksin.”

“Jos sä meet jätkien luo?”

“Ei, kun mä haluan olla tässä.”

“No tuskin sun tässä mun sylissä tarvii olla.”

“Anna olla, mä pysyn tässä. Mut istu johonkin, musta tuntuu et mä putoan.”

“En mä sua pudottais.”

“Et niin, mut silti.”

“Oke. Onks sun hyvä olla siinä?”

“Joo, on ihan.”

“Hyvä.”

 

***

“Miks sä oot hiljaa?”

“Pitäiskö mun puhua?”

“Ei, tai en mä tiedä. Mä haluun vaan tietää, et sä et oo enää vihanen.”

“Pöhkö, en mä vihanen oo. Kuinka sulle vois olla pitkään vihanen?”

“Helposti.”

“Miks kaikki isoveljet on tommosia?”

“Hei, et sä tiedä et kaikki olis. Eihän sul oo kun mut.”

“Onneks. Sussa on jo ihan tarpeeksi kestämistä.”

“Joo, todellaki.”

“Tom kuule.”

“No?”

“Mitä sä haluat tehä aattona?”

“Hmm. Miks kysyt?”

“Mä haluan antaa sulle parhaan mahdollisen joulun.”

“Ei sun tarvii sellaista huolehtia.”

“Mä haluan. Yleensä sä oot aina se, joka tekee mun joulusta täydellisen. Mä haluun kerrankin antaa kunnolla takasin.”

“No yhen asian voisit antaa.”

“Kerro.”

“Lupaa nukkua jouluyö mun kanssa. Mä haluan, että me ollaan yhessä.”

“Mä lupaan. Mut ei sitte raiskauksia.”

“Sitä mä en muuten lupaa.”

“Tom! Et kyllä tasan -”

“Hys, pikkunen. En mä enää. Jos olet kunnolla.”

“No totta kai mä olen kunnolla. Mähän olen aina.”

“Siitä en menisi niin takuuseen, pikkunen.”

“Hmpf. Älä sano mua pikkuseks.”

“Mitä ikinä haluat, pikkunen.”

“Tom.”

“Okei, Bill. Ei enää pikkusia.”

“No kiitos.”

“Ole hyvä vaan, enkeli.”

“Voi taivas…”

 

 

 

 

Sellasella nyt sitten kiusasin teitä. Tiedän, että pituutta on, ehkä liikaakin, mutta miten tämmöstä voi tiivistää? Mä rakastan tätä tämmösenä, vaikka se menikin ihan pieleen ja on huono. Ja voimme nyt todeta yhtenäisesti, että Reden soi aika mukavasti kirjoitellessa ja tässä nytkin kun kirjoitan tätä pientä tekstinpätkää.

Siitä, onko tässä kyseessä twincest vai ei, saa kukin vetää omat johtopäätöksensä, koska minä en sitä halua tehdä. Musta kaikilla on kivointa lukea, kun tää on avointa ja kaikkien omassa mielessä muotoutuvaa tekstiä. Keksikää omat versionne siitä, miltä jätkät näytti, ja sitten vaikka kertokaa ne täällä. En pakota, mut ois hauska kuulla mitä kukin ajatteli.